Veikkauksen roolista on käyty kiihkeää keskustelua, ja monopoliyhtiön ympärillä on nähty monenlaista skandaalinkäryä peliautomaattien sijoittelusta aina alaikäisten pelaamisen eston riittämättömyyteen. Valtio omistajaohjaajana ei sekään aina vaikuta olevan ajan tasalla siitä, mitä yhtiön sisällä todella tapahtuu.
Kun Veikkauksen roolista on käyty keskustelua ja sen toimintaa on kritisoitu, on samalla myös sen monopoliasemaa alettu kyseenalaistaa yhä voimakkaammin. Ne, jotka puhuvat rahapelien markkinoiden avaamisesta myös kilpaileville yrityksille, muistavat usein mainita rahahanojen avautuvan myös suomalaisille urheiluseuroille ja yksittäisille urheilijoille kilpailun myötä aivan uudella tavalla. Mitä tällä tarkoitetaan?
Sponsorirahaa urheilulle
Tällä hetkellä verkossa voi pelata Veikkauksen kilpailijoiden sivustoilla, ja vieläpä aivan vapaasti. Betsson, Bet365, NordiBet, Unibet ja monet, monet muut rahapelisivustot tarjoavat suomalaisille asiakkaille mahdollisuuden lyödä vetoa, pelata kolikkopelejä ja livekasinon pelejä verkossa. Monet heistä tarjoavat bonuskoodeja asiakkaiden houkuttelemiseksi, kuten bCasino bonuskoodi. Tätä ei ole estetty esimerkiksi IP-estoin, eikä näillä sivustoilla pelaamista ole kielletty laissa.
Markkinointi näiltä yrityksiltä on Suomessa kuitenkin kielletty. Sitä ne eivät saa harjoittaa myöskään sponsoroinnin muodossa, minkä taannoin esimerkiksi IFK Mariehamn ja Paf-peliyhtiö sekä Jokerit ja NordicBet ovat saaneet todeta. Näin ollen suomalaiset urheiluseurat kuin myös yksilöurheilijat jäävät ilman näiden tahojen sponsorieuroja. Maailmalla tällainen sponsorointi on kuitenkin sallittua useimmissa maissa ja tuo urheiluun merkittäviä rahasummia.
Rahapeliyhtiöiden sponsorinäkyvyys urheilussa ei ole mikään salaisuus yhdellekään penkkiurheilijalle. Esimerkiksi Euroopan suurissa jalkapallosarjoissa pelifirmat ovat iso tekijä niin Englannin Valioliigassa, Saksan Bundesligassa kuin Espanjan La Ligassa. Esimerkiksi West Ham Unitedin paitasponsorina toimii noin 10 miljoonan brittipunnan arvoisen sopimuksen myötä Betway-yhtiö. Samassa sarjassa peliyhtiösponsorit paidasta löytyvät myös muun muassa Evertonilta (SportPesa), Norwichilta (Dafabet) ja Burnleylta (LoveBet).
Espanjan La Ligassa puolestaan etenkin Bet365-peliyhtiö on ollut erittäin näkyvä sponsori: kaudella 2018-19 se solmi sponsorisopimuksen peräti kymmenen sarjassa pelaavan seuran kanssa, muun muassa Athletic Bilbaon, Real Betisin ja Celta Vigon kanssa.
Jos jatkamme vielä jalkapallon parissa, Euroopan suurista sarjoista vain Italian Serie A on pyristellyt rahapelisponsorointia vastaan – ei tosin sarjan omasta halusta vaan maan taannoisen oikeistopopulistisen hallituksen halusta. Itse pääsarja ja sen seurat itse asiassa protestoivat poliitikkojen päätöstä kieltää rahapelisponsorointi, sillä tämä asettaa ne näiden itsensä mukaan epäreiluun kilpailuasemaan muun muasssa saksalaisiin, englantilaisiin ja espanjalaisiin seuroihin nähden.
Mahdolliset riskit
Mitä sitten ovat rahapeliyhtiöiden urheilusponsorointiin liittyvät mahdolliset riskit? Varsinkin Isossa-Britanniassa on alettu puhua pelimainonnan rajoittamisesta vain myöhäisiltoihin, eli tarkoitus on estää varsinkin alaikäisten altistuminen rahapelimainonnalle. Tällöin myös esimerkiksi Valioliiga-otteluiden esittäminen vaikkapa ennen iltayhdeksää saattaisi vaarantua. Juuri alaikäisten pelaamisen estäminen on Iso-Britannian Gambling Commission -rahapeliviranomaisen yksi pääpisteistä.
Harva urheilun ystävä ja seuroissa aktiivisesti toimiva tahtoisi kieltäytyä ylimääräisestä sponsorirahasta, mutta harva tahtoo myöskään kieltää urheilun esittämistä lapsilta. Rahapelimainonnan ja -sponsoroinnin näkyvyys myös alaikäisille onkin yksi sen suurista kompastuskivistä ja riskeistä, joka on vielä ratkaisematta. Miten rahapeliyhtiöt voisivat saada vastinetta sponsorirahoilleen ilman että niiden brändit tulevat näkyviksi lapsille? Toki vasta-argumenttina on se, että vahvan tunnistautumisen avulla alaikäisten pelaaminen kyetään joka tapauksessa estämään.
Riskinä on myös se, että rahapelien markkinoilla vähemmän rehellisesti mukana olevat toimijat pääsevät soluttautumaan sponsorisuhteiden avulla urheilubisnekseen. Mikäli yksittäiset seurat tulevat rahapelisponsorien rahoista riippuvaiseksi, voivat nämä pahimmillaan altistua otteluiden manipulaatioyrityksille. Käytännössä rahapelejä tarjoavat yhtiöt kuitenkaan eivät ole otteluiden järjestämisestä hyötyviä tahoja, ja jo nyt meidän monopolimarkkinoillamme on ollut lukuisia tapauksia otteluiden järjestämisestä.
Sen sijaan yhden sponsorirahan lähteen ylikorostuminen on ihan todellinen riski, mutta sama pätee tietysti kaikilta muiltakin toimialoilta peräisin olevien sponsorirahojen suhteen. Tällöin on syytä painottaa urheiluseurojen talouden- ja riskinhallinnan osaamista, ja tähän voisivat esimerkiksi lajiliitot panostaa koulutuksen keinoin entistä paremmin.