Iso-Britannia ilmoitti eroaikeistaan EU:n komissiolle jo vuonna 2016, mutta se ei ole vielä onnistunut viemään täytäntöön suunnitelmaansa. Erosopimuksesta on väännetty kättä jo useamman vuoden ajan, ja sopimuksettoman eron uhka on aina vain vakavammin huomioitava asia.
Kummakin osapuolen yhteinen tavoite olisi sopimuksellinen ero, joka olisi niin sanottu pehmeämpi vaihtoehto. Mikäli erosopimus saadaan aikaan, käynnistyy siirtymäkausi, joka voi kestää aina vuoden 2020 lopusta vuoden 2022 loppuun saakka. Miten hoidetaan jatkossa kaupallis-taloudelliset suhteet, päätetään siirtymäkaudella.
Jos taas sopimusta ei saada aikaan, käynnistyy niin sanottu ”hard brexit”. Tämä on uhkakuva, joka saa isobritannialaiset yritykset näkemään painajaisia. Sopimukseton ero tarkoittaisi, että maa joutuu ulos EU:n kauppasopimuksista ilman siirtymäkautta. Kauppasopimukset muun muassa alentavat tullimaksuja, helpottavat käytäntöjä, säätelevät julkisia hankintoja ja vaikuttavat immateriaalioikeuksien suojaan.
Yritykset joutuvat kohtaamaan useita muutoksia
Mikäli sopimukseton ero astuu voimaan, yritykset joutuvat kohtaamaan välittömästi vientiä vaikeuttavia kysymyksiä. Elinkeinoluvat, lisenssit ja todistukset eivät välttämättä tule olemaan enää voimassa, vaan ne pitää hakea uudestaan. Yritykset tulevat kokemaan suurta vahinkoa myös tullietuuksien poistumisesta. Tullit ja ALV-maksut laskettaisiin jatkossa kolmansien maiden kauppasopimusten mukaisesti. Kun tietyt nollatullit poistuvat, on odotettavissa hinnankorotuksia suuntaan ja toiseen.
EU:sta poistumisen myötä alkuperäissäädökset eivät enää koske Isoa-Britanniaa. Raaka-aineet, puolivalmisteet ja komponentit, joita myydään maasta muualle Eurooppaan, eivät ole enää alkuperäissäädösten mukaisia. Tämän myötä tuotteet, joissa niitä on käytetty, menettävät alkuperätunnuksensa, vaikka ne olisi tuotettu EU:n sisällä. Tämän myötä nollatullioikeus häviää myös sopimuskumppanimaissa. Tietyt tuotteet voivat eron myötä joutua EU:n kieltolistoille, ja niiden vienti voi tyssätä kokonaan.
Henkilötietojen siirtoa koskevat käytännöt voivat muuttua, mikä on uhka erityisesti IT-alan yrityksille. Niiden toiminnan kannalta on olennaista, että tieto pääsee liikkumaan nopeasti ja helposti maiden välillä. Samoin IPR- ja patenttioikeudet huolettavat, erolla tulee olemaan vaikutuksia myös niihin: EU-tavaramerkkien voimassaolo lakkaa.
Kun maa jää ulkopuolelle 450 miljoonaa kuluttajaa käsittävistä sisämarkkinoista, ovat seuraukset selviä. Etenkin sopimuksettoman vaihtoehdon astuessa voimaan, on odotettavissa kaoottinen jakso, jonka todelliset vaikutukset selviävät vasta sen käynnistyessä. Epävarmuus on luonut maan talouteen näkyvän vaon, eivätkä ulkomaiset yritykset tällä hetkellä investoi Iso-Britanniaan.
Suuryritysten joukkokato
Pienemmillä yrityksillä resurssit varasuuunnitelmien muodostamiseen voivat olla rajoitetut. Suuryritykset sen sijaan ovat aloittaneet toimenpiteet jo vuoden 2018 aikana, kun sopimukseton ero ei ollutkaan epätodennäköinen vaihtoehto.
Esimerkiksi elektroniikka-alan jättiläinen Panasonic siirsi pääkonttorinsa jo vuoden 2018 puolella Hollantiin. Vuoden päästä myös sen kilpailija Sony teki saman päätöksen, ja siirsi hallintokonttorinsa Amsterdamiin. EU-alueella pysyminen on niille paitsi vakautta tuova päätös, myös edullisempi ratkaisu – brexit voi tuoda yhtiöille melkoisen hintalapun mukanaan.
Kova isku brittiläisille oli se, että kanaaliliikennettä hoitavat P&O Ferries päätti jättää maan. Tätä vuodesta 1837 brittilipun alla seilannutta yhtiötä on pidettyä varsinaisena brittiläisyyden perikuvana. Nyt se jatkaa toimintaansa Kreikan Kyprokselle rekisteröityneenä.
Myös globaalilla tasolla hyvin tunnettu Dyson on siirtänyt pääkonttorinsa pois maasta – tämä siitä huolimatta, että yhtiön pääomistaja tunnetaan vankkumattomana brexitin kannattajana sekä edistäjänä. Nykyään yhtiön toimintaa ohjataan Singaporesta käsin.
Nämä ovat vain esimerkkejä käynnissä olevasta joukkopaosta. Myös finanssi- ja rahoitusalan yhtiöt ovat hakeneet toimilupia EU:sta ja alkaneet siirtää runkomiehitystä kanaalin toiselle puolelle. Samoin useat maiden suurten pankkien datakeskukset on jo siirretty muihin EU-maihin.
Sen lisäksi, että toimistoja ja tuotantoa siirretään maasta pois, on riskinä, että talouden taantuma nakertaa tulevina vuosina pienempien yhtiöiden määrää. Brittiläiset seuraavatkin henkeä pidätellen, mitä tulevina kuukausina tulee tapahtumaan.