Työelämän muutos ja murros ovat olleet kuumia puheenaiheita suunnilleen yhtä kauan kuin työelämää ja julkista keskustelua on ollut olemassa – työelämä nimittäin elää jatkuvaa muutoksen ja murroksen tilaa. Tämä on vain luonnollista, joskin muutosten tahti saattaa vaihdella. Toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen välinen aika oli länsimaisessa taloudessa toisaalta nopean kasvun ja toisaalta varsin staattisen työelämän aikaa.
Varsinkin pohjoismaiseen sopimus- ja kolmikantamalliin nojanneessa Suomessa palkkatyöhön perustuva elannon hankinnan perusmalli oli pitkään muuttumaton, ja jossakin määrin se on sitä mielikuvien tasolla yhä edelleen, mutta pitkälti muuttumattomuus on totta vain juuri siellä, mielikuvien tasolla. Perinteisen vakituisen työsuhteen rinnalle on ilmestynyt yhä merkittävämmissä määrin erilaisia tapoja järjestää työnsä ja tulonsa, ja freelancerina toimiminen on näistä yksi voimakkaimmin suosiotaan kasvattaneista tavoista.
Sopiiko freelanceriksi ryhtyminen kaikille? Ei varmastikaan. Sopisiko se kuitenkin juuri sinulle? Otetaan selvää!
Millaista on freelancerin arki?
Monessa suhteessa freelancerin arki on ihan samanlaista kuin minkä tahansa ammattiaan harjoittavan ihmisen tai tavallisen työntekijän arki: herätys aamulla, kulku työpaikalle tai -huoneeseen ja päivän tehtäviin pureutuminen. Työn luonne ja kuva ratkaisevat sen, mitä itse päivä tuo tullessaan: freelancerina työskentelijät kuvitellaan usein vain luovan tai aineettoman henkisen työn tekijöiksi, mutta todellisuudessa joukkoon mahtuu moninainen joukko remonttialan ammattilaisista ravintolatyöntekijöihin.
Työn luonne ratkaisee myös sen, millainen päivärutiini on – ja kuinka rutinoitunut se varsinaisessa mielessä on. Usein freelancerina tehtävä koodarin työ saattaa olla maanantaista perjantaihin yhdeksästä viiteen asiakkaan / toimeksiantajan luona tehtävää tai täysin vapaasti aikataulutettua työtä. Toisin sanoen: tehtävä työ ja yksilöllinen lähestymistapa siihen ratkaisevat sen, millaista freelancerin arki on.
Alasta ja työnkuvasta riippumatta freelancerita yhdistää yleensä tavallista palkansaajaa suurempi rooli oman työnpanoksen hinnoittelussa: uusi toimeksiantaja ja keikka merkitsevät aina uutta hinnoittelukierrosta, ja tutunkin toimeksiantajan kanssa työskennellessä oman työn hinnan pitäminen sopivalla tasolla on mietittävä uudelleen aika ajoin. Laskutus ja talouden pyörittäminen kuuluvat niin ikään tasaisin väliajoin toistuviin asioihin. Samalla pitää ottaa huomioon vakuutukset ja mahdollisten viranomaisvaatimusten täyttäminen: jopa niin kutsuttujen kevytyrittäjien tulee nykyisin ottaa YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus.
Mitä ominaisuuksia freelancerilta kysytään?
Yksi tärkeimmistä freelancerilta vaadittavista ominaisuuksista on eittämättä stressinsietokyky. Tämä johtuu toisaalta toimeksiantojen usein tiukoista deadlineista sekä varsinkin uran alkuvaiheessa korostuvasta tulojen epävarmuudesta. Seuraavan kuukauden työtilanteesta – tai aina edes seuraavan päivän – kun ei välttämättä ole kovin varmaa tietoa. Stressiä tulee monelta suunnalta, mutta moni freelanceriksi jäävä jopa oppii nauttimaan tietystä epävarmuuden ja kiireen epäpyhästä liitosta. Mikäli tämä ajatus tuntuu täysin vastenmieliseltä, ei freelancerina toimiminen välttämättä sovellu sinulle.
Freelancerin on myös opittava ”myymään itseään” – oma osaaminen on osattava tuoda sopivan tiiviissä ja siistissä muodossa ilmi. Referenssit ovat eduksi, mutta tärkeintä on oikeasti omata sellainen ammattitaito, josta joku on valmis maksamaan. Myöhemmin sinulle voi kertyä sellaisia toimeksiantajien verkostoja, ettei päivittäinen itsensä markkinointi enää ole tarpeen.
Oman yrityksen perustaminen ei pakollista
Vielä joitakin vuosia sitten freelancerit työskentelivät erillisen freelancer-verokortin tai oman yrityksensä kautta eikä vaihtoehtoja käytännössä ollut, korkeintaan osuuskunta joissakin tapauksissa. Sittemmin markkinoille tullut useita erilaisia ”kevytyrittäjille” (termi, joka kaipaa edelleen virallista määrittelyä) suunnattuja palveluita, joiden kautta laskutus ja verotus hoituvat näppärästi. Näistä mainittakoon esimerkiksi Odeal, Ukko ja Eezy.
Nämä laskutus- ja kevytyrittäjyyspalvelut tarjoavat helpon tavan kokeilla freelancerina ja yrittäjänä toimimista vailla suurempaa riskiä. Kun olet onnistunut luomaan sopivan verkoston toimeksiantajia ja vakiinnuttamaan tulotasosi suunnilleen kohtuulliselle tasolle, voit halutessasi miettiä oman toiminimen tai jopa osakeyhtiön perustamista – osakeyhtiö ei vuonna 2019 voimaan tulleen muutoksen jälkeen vaadi perustamisekseen edes alkupääomaa.
Missään nimessä tämä ei ole pakollista, sillä moni freelancer käyttää laskutuspalveluita vuosikausien ajan niiden mutkattomuuden ja byrokratian minimoinnin ansiosta.