Lentoala on nähnyt vuosien aikana useita mullistuksia. Aiemmin matkustajilla oli valittavanaan vain kaksi vaihtoehtoa; joko kansallinen lentoyhtiö, joka hoiti reittiliikenteen, tai tilauslentoyhtiöt, jotka keskittyivät lomalentoihin. Matkat varattiin aina matkatoimistojen kautta, ja hinnat olivat korkeita.
Tänä päivänä näiden rinnalle ollaan saatu kolmas lentoyhtiötyyppi: halpalentoyhtiöt. Ne ovat nousseet erityisesti 2000-luvun aikana merkittävään rooliin ja napanneet karhunosan kaikesta lentoliikenteestä. Kasvu on ollut nopeaa ja voimakasta, ja sen uskotaan vain vahvistuvat tulevaisuudessa. Yhtiöt ovat kohonneet muutamalla koneella liikennöivistä pikkutekijöistä maailman eturiviin lyhyessä ajassa.
Halpalentoyhtiöt eivät ole asiakkaina yhtä kannattavia lentokentille, joten ne panostavat laskutettavaan oheistoimintaan. Sama konsepti siirtyy suoraan lentoyhtiöiden asiakkaille – liput ovat edullisia, mutta kaikki lisäpalvelut maksavat.
Miten määritellään halpalentoyhtiö
Halpalentoyhtiöksi lasketaan kaikki yhtiöt, jotka tarjoavat lentoja huomattavasti edullisempaan hintaan. Niiden palvelut ovat pelkistettyjä, ja istuintiheys korkea. Yhtiöt keskittyvät vain kannattaviin kohteisiin, ja usein lennot ovat talviaikaan rajoitettuja. Ne käyttävät tukikohtinaan pienempiä ja syrjäisempiä kenttiä, sillä ne ovat kustannustehokkaampia kuin kaupunkien keskustojen lähellä olevat kentät.
Maailman ensimmäiseksi halpalentoyhtiöksi voidaan laskea 1949 aloittanut yhdysvaltalainen Pacific Southwest Airlines. Euroopaan tämä yritystoiminnan malli levisi, kun Ryanair aloitti toimintansa vuonna 1985. Seuraava merkittävä paalu oli EasyJetin perustaminen kesällä 1995.
Miksi ne ovat nousseet suosioon
Halpalentoyhtiöiden menestys Euroopassa voidaan kulminoida EasyJetiin ja Ryanairiin – ne ovat toimineet pioneereina avaten polun muille. Näiden kasvu pääse nousukiitoon 90-luvun alussa alkaneen talouskriisin jälkeen. Lentoalaa painoivat tuolloin muun muassa raakaöljyn hinnan nousu, SARS, maailmantalouden laskusuhdanne ja lopulta USA:n terrori-iskut vuonna 2001.
Terrori-iskut olivat kuitenkin halpalentoyhtiölle käännekohta, sillä niitä alettiin pitää turvallisempina kansallisiin yhtiöihin verrattuna. Niin Easyjet kuin Ryanair tekivät siihenastiset ennätyksensä heti 11. syyskuuta jälkeen. Lentoliikenteen lama antoi myös loistavat mahdollisuudet nousussa oleville yhtiöille tehdä erittäin kannattavia lentokonehankintoja. Ne käyttivät epävarmaa tilannetta hyödyksi myös yrityskauppojen suhteen; EasyJet otti haltuunsa Go´n ja Ryanair Buzzin. Näin niistä tuli halpalentoyhtiöiden kiistattomat kuninkaat.
Tänä päivänä useita halpalentoyhtiöitä on noussut markkinoille, jotka kasvavat nimenomaan halpalentoyhtiöiden ansiosta. Niiden avulla lentoja ostavat myös matkustajat, joilla ilman edullista hintaa ei ehkä olisi mahdollisuutta lähteä matkaan laisinkaan. Kansalliset yhtiöt ovat tiukassa valtion valvonnassa, ja ne eivät saa juurikaan taloudellisia vapauksia. Ne eivät pystykään kilpailemaan hinnassa tämän uuden mallin kanssa.
Millainen on tilanne Suomessa
Suomessa halpalentoyhtiöillä ei ole vielä samaa asemaa kuin muualla Euroopassa, missä ne ovat lyöneet laudalta kansalliset yhtiöt. Kasvu kotimaassamme on pientä, sillä lentokohteita on vähän. Tämä johtuu siitä, että pitkät välimatkat ja vähäinen asukasmäärä tekevät Suomesta vähemmän kannattavan reittikohteen. Maamme onkin viimeisenä listalla, kun katsotaan halpalentojen prosenttimäärää kaikista lennoista.
Tällä hetkellä Suomessa toimii kymmenkunta halpalentoyhtiötä, mutta niiden tarjoamat kohteet ovat rajallisia. Suurimmista yhtiöistä sekä Ryanair että EasyJet operoivat maassamme, mutta kaikkein voimakkaimmin on kasvanut Norwegian. Se aloitti Helsinki-Vantaan kentällä vuonna 2010, minkä jälkeen se on kasvanut 270 prosentin verran.
Euroopassa kasvu on ollut vääjäämätöntä, ja se heijastuu myös Suomeen – halpalentoyhtiöiden odotetaan ottavan vahvempaa asemaa myös kotimaassamme. Finnair on kuitenkin edelleen vahva toimija, ja sen asemaa on hankala horjuttaa.