Franchise-yrittäjyys on monen valinta itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyteen. Sen etuja on niin sanotusti valmis pöytä ja aloittamisen helppous. Työtä franchising-yrittäjyys kuitenkin edellyttää rutkasti, eikä takeita menestyksestä tässäkään yrittäjyyden mallissa ole olemassa. Lisäksi miinuspuolien joukkoon lasketaan usein se, että franchise-ketjujen tarjoamat ehdot yrittämiselle eivät ole välttämättä kaikkein yrittäjäystävällisemmästä päästä. Pahimmissa tapauksissa franchise-yrittäjän olosuhteita on verrattu suoranaiseen orjuuteen. Toisaalta kuitenkin positiivisiakin kokemuksia löytyy rutkasti.
Rutkasti valinnan varaa
Erilaisia franchising-malliin perustuvia ketjuja Suomessa toimii noin 300 kappaletta. Kotimaiset R-Kioski, Hesburger ja Kotipizza kuuluvat tunnetuimpien ja menestyneimpien joukkoon, ja kaikilla onkin toimintaa myös maamme rajojen ulkopuolella. Suurista ulkomaalaisista franchise-ketjuista Suomen markkinoilla toimivat esimerkiksi Subway ja McDonald’s.
Pikaruoka kuuluukin yhteen suosituimmista franchise-aloista, mutta tästä yrittäjyyden mallista kiinnostuneille on tarjolla myös rutkasti muita vaihtoehtoja. Musti ja Mirri -lemmikkitarvikeketju on yksi Suomen menestyneimmistä pikaruoka-alan ulkopuolisista franchise-ketjuista. Laatutakuu taas on erittäin merkittäväksi tekijäksi noussut toimija siivous- ja kiinteistöhoitoalalla. Myös SpecSavers-optikot ja Gigantti-elektroniikkamyymälät toimivat franchising-periaatteella.
Millaisia ovat kustannukset?
Franchise-yrittäjäksi ryhtymisen parhaimpiin kuuluvana puolena pidetään usein pieniä aloituskuluja, mutta liittymismaksuissa on suuria eroja toimialasta ja ketjusta riippuen. Yleisesti ottaen pienimmät aloituskustannukset ovat palvelualalla, kun taas ravintolatoiminnan aloittaminen tapaa olla varsin hintavaa. Kokosimme tähän alle muutamia Suomessa toimivien ketjujen aloitushintoja ja kokonaisinvestointien suuruuksia. Lisäksi ketjut perivät tavallisesti yhteistyömaksuja ja markkinointimaksuja liikevaihdosta komissioluonteisesti.
- Arnolds (Hermen Oy) – liittymismaksu 20 000 €, yrittäjän kokonaisinvestointien tarve 100 000 €
- EasyFit (Ab LL international Oy) – liittymismaksu 25 000 €, yrittäjän kokonaisinvestointien tarve 150 000 €
- Faunatar (Eläinsoppi Oy) – liittymismaksu 7 500 €, yrittäjän kokonaisinvestointien tarve 100 000 €
- Kotipizza (Kotipizza Oyj) – liittymismaksu 10 000 €, yrittäjän kokonaisinvestointien tarve alkaen 70 000 €
- Laatutakuu (Suomen Laatutakuu Palvelut Oy) – liittymismaksu 8 500 €, yrittäjän kokonaisinvestointien tarve alkaen 8 500 €
- Musti ja Mirri (Musti ja Mirri Oy) – liittymismaksu 10 000 € + alv, yrittäjän kokonaisinvestointien tarve 80 000 €
- Subway (DA Finland Oy) – liittymismaksu 10 000 €, yrittäjän kokonaisinvestointien tarve alkaen 90 000 €
Liittymismaksuissa on siis suurta vaihtelua, ja usein lainaraha tulee tarpeeseen. Ketjuilla on tavallisesti erilaisia rahoitusjärjestelyjä, eikä kaikkea välttämättä tarvitse tilittää kertasuorituksina. Yhteistyömaksut vaihtelevat keskimäärin 5 – 8 %:n välillä, markkinointimaksut 1 – 5 %:n välillä. Kotimaisilla palvelualan ketjuilla tapaa olla pienimmät maksut, kansainvälisillä ravintola-alan ketjuilla suurimmat.
Vähemmän vapautta
Yksi suurimmista yrittäjyyden houkutuksista useimmille on se, että se tarjoaa rutkasti palkkatyötä enemmän vapautta. Franchise-yrittäjyydessä tätä vapautta on kuitenkin tarjolla huomattavasti vähemmän, sillä tavallisesti yhden ketjun yrittäjillä on koko joukko erilaisia sääntöjä, joita näiden tulee noudattaa.
Esimerkiksi myymälöiden / palvelupisteiden tulee olla keskenään yhtäläisen näköiset, samaten työasujen. Franchise-ketjun ravintoloiden tulee myös tavallisesti hankkia raaka-aineensa tietyltä tukkurilta, joka on ketjun määrittämä. Liikkumavaraa ei välttämättä ole kovinkaan paljoa. Jos tahdot siis toteuttaa yrittäjänä omaa visiotasi, ei franchise-yrittäjänä toimimen ole todennäköisesti sinulle sopiva reitti.
Ison toimijan tuki
Hyvä puoli franchise-yrittäjyydessä on ketjun tarjoama tuki. Franchise-yrittäjälle on tarjolla (ainakin ihannetilanteessa) jatkuvaa teknistä ja/tai kaupallista tukea. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että mitä isompi ketju, sitä kattavampia nämä tukipalvelut ovat. Taustatukea antaa myös brändin tunnettavuus ja sen tekemä markkinointityö.
Tukea ja neuvoa franchise-yrittäjyyttä harkitseva saa myös SFY:ltä eli jo vuonna 1988 perustetulta Suomen Franchising-Yhdistys ry:ltä. SFY julkaisee vuosittain vuosikirjan, joka tarjoaa ajantasaista ja hyvin käytännönläheistä tietoa franchise-yrittäjyydestä. Tähän tietopakettiin tutustumista voi pitää miltei pakollisena jokaiselle tätä yrittäjyyden tapaa harkitsevalle. Muista myös, että kaikki aloittavan yrittäjän tukipalvelut starttirahoineen yms. ovat saatavilla myös franchise-yrittäjyyttä aloitteleville yrittäjille.