Financial Fair Play -konsepti eli jalkapallon reilun pelin säädökset on Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n kehittämä ja käyttöön ottama varainhoidon valvontajärjestelmä. Se julkaistiin vuonna 2009 ja otettiin ensimmäisen kerran käyttöön kesäkuussa vuonna 2010.
Projekti sai alkunsa, koska eurooppalaisten jalkapalloseurojen taloudelliset olosuhteet olivat jo pidemmän aikaa olleet epävakaat ja jatkoivat negatiivista kehityssuuntaansa. Jalkapallossa liikkuu kaikista maailman urheilulajeista eniten rahaa, joten hukkaan heitetyt mahdollisuudet nähtiin todellisena epäkohtana – kyseessä ei ollut rahan puute, vaan sen riittämätön hallinta.
Heikon taloudellisen tasapainon lieveilmiöinä jouduttiin joissain tapauksissa näkemään esimerkiksi laiminlyötyjä sosiaalimaksuja tai veroja, myöhästyneitä pelaajapalkkioita tai pahimmissa tapauksissa jopa sovittuja ottelutuloksia.
Säädöksiä päivitetään säännöllisesti muuttuvan ympäristön mukaiseksi. Vuoden 2009 jälkeen päivityksiä on tehty vuosina 2012, 2015 ja 2018. Perusperiaatteet ja tavoitteet ovat kuitenkin pysyneet samana vuosi toisensa jälkeen.
Mitkä ovat säädösten tavoitteet
Financial Fair Play -konseptin tavoitteet ovat rakennetut avoimuuden perusteelle. Niiden tavoitteena on ensisijaisesti parantaa seurojen taloudellisia valmiuksia, ja tätä kautta vähentää ikäviä lieveilmiöitä. Projektin halutaankin lisäävän seurojen uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä.
Säädösten avulla halutaan muun muassa lisätä kurinalaisuutta seurojen rahoitukseen, joka on ollut vuosikausien ajan melko pimeä viidakko. Niiden avulla halutaan kannustaa seuroja perustamaan toimintansa ensisijaisesti omien tulojensa pohjalle. Tämä saadaan aikaan ohjaamalla seuroja parempaan menojen hallintaan; näin voidaan saavuttaa pitkäaikaisempaa hyötyä.
Säädöksissä halutaan varmistaa myös eri sidosryhmien ja -henkilöiden turva. Tavoitteihin kuuluu tärkeänä osana kiinnittää enemmän huomiota velkojien oikeuksiin, ja varmistaa, että seurat maksavat vastuullisesti sosiaalikulut, verot ja työntekijöiden korvaukset. Kokonaisuutena kaiken tämän tavoitteena on suojella eurooppalaisen jalkapallon kehitystä ja kannattavuutta.
Mitä säädökset pitävät sisällään
Financial Fair Play -säädökset perustuvat kahteen pääalueeseen; seurojen velvollisuuteen tehdä tilien tasapainotus tietyn määräajan sisään, ja velvollisuuteen hoitaa kaikki siirto- ja työntekijäkulut ajallaan. Lisenssihakemuksia rajoittavat tiukat kriteerit, ja ne tulee jättää tietyn aikarajan sisään.
Vaikka säädökset pureutuvat pääasiassa seurojen talouden ongelmiin, niissä huomioidaan kaikki toiminnan kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa pelaajasiirtojen tarjousten ja hyväksymisten aikarajat, pelaajien lääkärintarkastukset ja nuorten kyseessä ollessa lasten edunvalvonta. Säädöksissä kielletään myös kaikenlainen rodullinen syrjintä.
Niiden mukaan jokainen pelaaja tulee rekisteröidä virallisesti, ja jokaisen kanssa tulee allekirjoittaa kirjallinen sopimus. Lisensoitujen joukkueiden tulee omistaa tietyt kriteerit täyttävä stadion, jossa voidaan käydä sarjapelejä. Samoin joukkueen harjoitusmahdollisuuksia koskevat päälinjaukset on käyty läpi ohjekirjassa.
Jokaisella seuralla tulee olla säädösten mukaiset hallinnon henkilöiden, joilla kullakin on oma, selkeä roolinsa. Talouden raportit, niiden sisältö ja määräajat on yhdenmukaistettu, ja kunkin joukkueen tulee jättää joka vuosi vuositilinpäätös. Yli satasivuisessa ohjekirjassa on luettavissa tarkkaan kaikki yksityiskohdat, jotka määrittävät muun muassa joukkueen tulojen laskentaperiaatteet.
Hyödyt ovat tuntuvat kaikille osapuolille
Vaikka Financial Fair Play -projekti onkin tuottanut seuroille lisää työtä, sen edut ovat taatusti sen arvoiset. Säädösten käyttön oton jälkeen seurojen tappiot ovat vähentyneet radikaalisti. Kyseessä yksi UEFA:n kaikkein kunnianhimoisimmista hallintaprojekteista, mutta myös kovimpia tuloksia kantavista.
Jo ensimmäisen viiden vuoden aikana eurooppalaisten seurojen ja divisioonien tappiot ja erääntyneet velat olivat pienentyneet 20 prosentilla. Tähän päivään mennessä nettotaseet ovat nousseet kaksinkertaisiksi, ja nettovelat sen sijaan laskeneet 65 prosentista 35 prosenttiin. Tulokset selittävät, miksi hanke saa edelleen vahvaa tukea sidosryhmien keskuudessa.